Partiolaisuuden lyhyt historia

Koko partiolaisliike sai alkunsa yhden miehen ideasta, ja tämä mies oli Robert Baden-Powell, menestyksekäs englantilainen upseeri.

Palattuaan komennuksiltaan takaisin Englantiin, Baden-Powell huomasi, että hänen kirjaansa käytettiin koulujen kerhoissa ja nuorisojärjestöissä, joiden tarkoitus oli pitää nuoriso pois kaduilta pahanteosta ja kasvattaa heistä kunnon kansalaisia. Tästä Baden-Powell sai idean ryhtyä muokkaamaan pioneerien koulutusta lapsille sopivaan muotoon. Lopulta hän päätti kokeilla ideoitaan käytännössä, ja vuokrasi tuttaviltaan tarkoitukseen sopivan Brownsea-saaren Englannin etelärannikolta. Siellä järjestettiin ensimmäinen partioleiri vuonna 1907. Leiri onnistui hyvin, ja Baden-Powell julkaisi kirjan Scouting for Boys vuonna 1908. Partiokoulutuksen tavoite oli kehittää poikien luonnetta, fyysistä olemusta ja kätevyyttä. Samana vuonna kannattajille alettiin julkaista lehteä “The Scout”. Pian järjestettiin toinen partioleiri, ja sitten kolmas, joka pidettiin osittain maalla ja osittain merellä, ja josta sai alkunsa meripartiolaistoiminta. Perustettiin paikallisia komiteoita, jotka pitivät lukua alueen partiolaisita, ja lippukunnat olivat yleensä koulun tai seurakunnan yhteydessä. Partioliike levisi itsenäisesti yhä laajemmin. Vuonna 1909 tytötkin halusivat partioliikkeeseen, ja kysyntään haluttiin vastata. Tyttöpartiolaisille perustettiin oma like, jonka Baden-Powell halusi olevan “tyttömäisempää”, ja valmistavan tyttöjä äitiyteen ja kodinhoitoon. Heille julkaistiin oma kirja “How Girls Can Help to Build the Empire”. Tyttöpartiolaisten ohjelmaa uudistettiin 1916-1918, ja heistä tuli enemmän poikapartiolaisten kaltaisia. Baden-Powell’in vaimo, Lady Olave, kirjoitti heille uuden kirjan “Girl Guiding” vuonna 1918. Liike levisi pian Yhdysvaltoihin, jonne perustettiin Boy Scouts of America vuonna 1910, ja Girl Scouts of America kaksi vuotta myöhemmin.

Partioliike Suomessa

Tietoa uudesta nuorisoliikkeestä tuli Suomeen Venäjän ja Ruotsin kautta jo 1909, sillä Baden-Powell’in “Partiopojan kirja” oli julkaistu molemmissa maissa. Ensimmäinen partioleiri oli ilmeisesti Ahvenanmaalla, ja lippukuntia alkoi syntyä tiuhaan 1910-11. Pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut suomalainen lippukunta, Toimen Pojat, perustettiin syksyllä 1910 ja toimii edelleen Kauniaisissa. Ennen partio-nimen vakiintumista, nimiehdokkaina olivat ainakin poiskotit, ritaripojat ja sissipojat.

Partioliike Suomessa

Venäjä kielsi partitoiminnan 1911, sillä se näki toiminnassa sotilaallisia ja vallankumouksellisia vivahteita. Kielto ei kuitenkaan onnistunut tyrehdyttämään partiotoimintaa, vaan se siirtyi maan alle. Partiotoiminta oli kiellettyä Suomessa, mutta sallittua Venäjällä.Partiolaistoiminta lähti uuteen nousuun keväällä 1917, ja nyt ruvettiin organisoitumaan valtakunnallisesti. Toukokuussa pidettiin ensimmäiset partiopäivät, joiden tuloksena perustettiin Suomen Partioliitto. Suomen itsenäisyyden myötä partiosta tuli varsin suosittu harrastus, sillä sitä pidettiin isänmaallisena. 1920-luvulla suojeluskunta- ja lottajärjestöt perustivat omia nuoriso-osastojaan, jotka kilpailivat partiolaistoiminnan kanssa. Molemmat olivat maanpuolustusjärjestöjä, jotka antoivat myös aseellista- ja sotilaskoulutusta, toisin kuin partioliike, vaikka toiminta muuten oli hyvin samankaltaista. Sodan aikana niistä tuli paljon suurempia kuin partiliikkeestä. Kun maanpuolustusjärjestöt lakkautettiin, monet niistä muuttivat toimintansa partiolaisuudeksi.  30-luvulla suomalaisilla partiopojilla oli yhteistyötä Hilter Jugendin kanssa leirivierailujen ja koulutustyön muodossa.Talvisodan aikaan partiojohtajat kutsuttiin rintamalle, mutta nuoremmat partiolaiset ottivat ohjat käsiinsä ja auttoivat väestönsuojelu-, ilmavalvonta-, lähetti-, sairaala-, yms tehtävissä. Talvisota sai paljon julkisuutta ulkomailla, ja partiolaiset eripuolilla maailmaa järjestivät keräyksiä ja tulivat jopa vapaaehtoisina taistelemaan Suomen puolesta. Sotien jälkeen partiotoiminta jatkui, kunnes toisen maailmansodan alettua partiolaiset tunsivat tarvetta yhdistää toimintansa, ja muodostui Suomen partiopoikajärjestö 1941, ja Suomen partiotyttöjärjestö 1943. Nämä kaksi järjestöä perustivat vuonna 1969 työryhmän, jonka tuloksena syntyi Suomen Partiolaiset 1972, jonka jäseniksi molemmat liittyivät. Nykyisin Suomessa on 750 lippukuntaa, ja vuonna 2017 partiolaisia oli 59,700.