Kuinka ehkäistä partioleiriläisten koti-ikävää osa 2

Tämän kaksiosaisen artikkelin ensimmäisessä osassa käytiin läpi leirillä ensimmäistä kertaa yötä viettävien lasten koti-ikävän syntymisen todennäköisyyttä ja opeteltiin tunnistamaan jo etukäteen todennäköisimmin koti-ikävää potemaan tulevat partiolaiset yksinkertaisesti kysymällä heiltä itseltään koti-ikävän todennäköisyyttä sekä muutamien muiden tekijöiden kautta. Ennen leiriä nuorta partiolaista kannattaa valmentaa partioleiriä varten lähettämällä hänet yökylään ja käymällä läpi leirillä tehtäviä asioita.

Kohti leiriä

Paljon patikointia lupaavalle partioleirille kannattaa valmistautua hyvissä ajoin. Patikoimista täytyy alkaa harjoitella, ja ensimmäiseksi partiolaisen kannattaa aluksi ottaa patikointikenkänsä käyttöön kulkemalla niillä kouluun, että kenkä muotoutuu jalan mukaiseksi. Viikonloppuisin voi käydä tekemässä pieniä kävelyreissuja, joilla partiolainen voi kävellä puolisen tuntia ylämäkeen ja takaisin reppu selässään. Koti-ikävää voi lieventää leiriodotusten nostaminen ennen leiriä. Voit myydä idean leiristä partiolaiselle samaan tapaan kuin aikuisille myydään idea lomakohteesta. Katselkaa paikallisen partiojärjestön esitteestä kuvia ja listauksia leireillä järjestettävästä toiminnasta. Partioleireillä järjestetään vapaa-ajan ohjelmaa, joka voi vähentää ajatuksia koti-ikävästä. Näihin aktiviteetteihin voi kuulua esimerkiksi jousipyssyllä ampumista, uimista tai melomista. Leirillä on aina mahdollista tehdä tutkimusmatkailua lähimaastoon ja käydä patikoimassa. Myös käsitöiden tekeminen on loistavaa ajanvietettä koti-ikävästä kärsivälle partiolaiselle, sillä se vie keskittymisen tehtävään työhön.

Keskustele etukäteen

Muita strategioita koti-ikävästä selviämiseen ovat muun muassa aikuiselle partionjohtajalle puhuminen, matkapäiväkirjan pitäminen hauskoista leirikokemuksista, kotoa tuodut valmiiksi postimerkillä ja osoitteella varustetut kirjekuoret ja paperit, joihin voi kirjoittaa kirjeitä äidille ja isälle sekä päivien merkkaaminen pois kalenterista, jonka avulla leirin etenemisen nopeuden voi nähdä helposti. Vanhemmat tarvitsevat yhtä paljon valmistautumista kuin heidän lapsensakin. Ennen leiriä kannattaa järjestää kokoontuminen partionjohtajien ja vanhempien kanssa, jolloin partionjohtajat voivat kertoa odotuksistaan ja siitä, kuinka he voivat auttaa lapsia vähentämään koti-ikävää. Vanhempia kannattaa neuvoa olemaan sanomatta lapselle lähtiessä asioita, kuten ”en tiedä mitä teen ilman sinua”, ”toivottavasti muistan ruokkia koirasi” ja ”muistan ensimmäisen leirikokemukseni, jouduimme syömään mysteerilihaa!” Vanhempien kannattaa näiden sijasta kertoa positiivisia asioita, joita he tekivät itse aikoinaan leirillä.

Keskustele etukäteen

Ei puheluita

Kännykkä on loistava keksintö, paitsi siinä vaiheessa, kun koti-ikäväinen partiolainen käyttää sitä yhteydenpitoon vanhempiensa kanssa. Kotiin soittaminen ei hoida koti-ikävää, sillä noin viidellä prosentilla tällaisista puheluista ei ole mitään vaikutusta ja lopuilla on ainoastaan koti-ikävää lisäävä vaikutus. Vanhemmat kannattaa vakuuttaa ennen leiriä järjestettävässä kokoontumisessa siitä, että vaikka partiolainen saattaa kokea hieman ahdistusta tai jopa surullisuutta, heillä on aina luotetun aikuisen ja vanhempien partiolaisten tuki leirillä. Vanhemmille kannattaa teroittaa, etteivät he anna lastensa soittaa kotiin. Heidän täytyy muistaa, että leiri on täynnä hauskoja aktiviteetteja, ruoka ei ole pahaa, eikä lapsilla teetätetä raskasta työtä. Vanhempien vakuuttaminen auttaa heitä ymmärtämään ja noudattamaan puheluiden soittamattomuutta. Sama pätee myös lupauksiin pois hakemisesta, kuten artikkeliparin ykkösosan Miikan tapauksessa. Tämä voi tuntua parhaalta lääkkeeltä koti-ikävään ja viedä taakkaa pois vanhempien harteilta, mutta todellisuudessa lupaukset pois hakemisesta saattavat kostautua.

Ei puheluita

Vanhemmat luulevat, että he auttavat, mutta todellisuudessa partiolainen kuulee, että ”luotan niin vähän kykyysi tulla toimeen koti-ikävän tuntemustesi kanssa, että ainoa ratkaisu minulle on tulla ja hakea sinut pois”. Sen sijaan leiriä edeltävissä tapaamisissa vanhempia tulee valmentaa kertomaan lapsilleen, että vaikka he varmasti kaipaavat jossain vaiheessa jotain asioita kodista, yökylässä olemisen harjoittelu mummolassa ja partionjohtajalta saatu tieto auttavat häntä selviämään koti-ikävästään. Vanhempien ei pidä tarjoutua hakemaan koti-ikävästä potevaa lasta pois, vaan heidän pitää muistaa, että paikalla on luotettuja aikuisia, jotka haluavat auttaa lasta koti-ikävän lieventämisessä.